Tästä lähtee Parrun sisustusuutiset. Kattokruununi on kulkenut kämpästä toiseen kymmenen vuotta ja alkanut näkyä eri sisustuskuvissa vähän turhan usein. Kuvittelin todellakin olleeni ainoa, joka tajuaa tämän kruunumallin kauneuden. Viisastuin. Musta kattokruunu on kuitenkin mun juttu ja piste, mutta timantit alkoivat jo pikkuhiljaa tuntua kuluneelta näyltä. Lukemattomat ovat ne minuutit, jotka olen ajatuksissani tuijottanut sängyltä tuota valaisinta. Olen laskenut timantteja niin hakiessani niistä vastausta erinäisiin kysymyksiin, kuin huolehtiessani, unelmoidessani, surressani tai odottaen unta.
Alla oleva kuva on hauska ennen- kuva lampusta. Ystäväni rakensi näyttelyä ja täytti pallot kaasulla asunnossani. Toinen ystäväni otti kuvia minulle jotta näkisin asuntoni täynnä palloja, sillä olin samaan aikaan töissä. Kiitos Kalle Luostarinen. Lurttu.
Jälkeen:
(Eikä lamppu vieläkään ole kytkettynä. Osaan kytkeä sen ihan fine, muttakun.)
Yksi päivä tuunasin myös peilini. Ja kyllä, olin ihan semijärjissäni sen tehdessäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti