Nyt on Paskapäivä. Kyllä on paskaa. Niin paskaa että kusikin on paskaa. Paskapaskapaska. On niinkin paskaa, että päässä soi
Kaija Koo. Parin päivän korvamato, jolle ei edes kohdetta löydy. Eksistentiaalinen v****us, ei edes luova tuska. Ei mitään aitoa kohdetta vihalle, mutta vihaa löytyy. Ja löytyyhän niitä kohteita, kun haluaa päästä kaivaa. PASKAAAAAA!
Mietin tehdessäni
comebackia, kuinka näin valoisalla onnistuu itsesäälissä vellominen ilman kynttilöitä. No NÄIN!
BANG!
BANG!
BANG!
This is how I deal with my existential shit day. How do you?
Kuinka sinä hanskaat eksistentiaalisen paskapäiväsi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti